Äääää! Mikä minuu vaivaa, etten voi olla aikuinen, että oon niin vitun epäkypsä, etten hyväksy sitä, että:
- kesken juhlia on siivottava
- aina on mentävä nukkumaan saman ihmisen viereen
- ollakseen aikuinen on oltava omistusasunto, vauvoja ja avioliitto; elämä on sitä, mitä joku muu on päättänyt; tuntuuko se kaikki oikeasti niin hyvältä?!
- ihmisille on tärkeitä omanarvontunto, omistus, uskollisuus, tavarat ja kunnia
Miksen minä voi vaan olla tavallinen, olla normaali, olla sellainen, että kaikki se on ihan okei? Että se kaikki riittää.
1 kommentti:
Ehkä se onkin elämässä se vaikein/isoin juttu; oppia elämään tätä elämää juuri niin, kuin itse haluaa..Ei toisten toiveiden tai odotusten mukaan, ei niin kuin yhteiskunta sinulta odottaa, vaan just niin kuin itse haluaa..
Jos ei halua avioliittoa, vauvoja tai omaisuutta, on parempi sanoa se itselle ja muille ääneen, ennen kuin on ansassa sellaisessa elämässä, jossa ainoastaan miettii siitä poispääsyä..
So hang in there! <3
Lähetä kommentti