Viikonloppu kului maalla aika kivuttomasti. Kaksi kissaa tutustui toisiinsa ja minun Paavoni vaikutti ehkä vähän grumpy old manilta, mutta kuka vaan vaikuttais jos joku skidi riehuis ympärillä koko ajan ja kiskois hännästä. Isä sai karpalokinuskikakkua ja Kaj Chydeniuksen sovittamia P. Mustapään runoja levyllä.
Huikea into olisi koko ajan leipoa ja opetella kokkaamaan. Haluaisin marinoida kirsikkatomaatteja ja leipoa pikkubebejä. Mutta kenelle voi syöttää pellillisen macaroneja, jottei itse hillu sokerihumalassa jokaisena päivänä?! Siskoille tein bravuuriani tiramisua jälkkäriksi ja olin onnellisimmista onnellisin, kun kostutus, kahvin, alkoholin ja mascarponen sulokas liitto onnistui niin hyvin.
Menossa on yhdeksän päivän työputki, päivä kolme, mutta stressi ei ole vielä hiipinyt ihon alle. Liekö vaikutusta eilisellä vapaaillalla, kynttilöillä, muotilehdellä ja glögillä. Lukeminen (viimeisin Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet - suosittelen, vaikka itketti!), leipominen, kissa, poika ja syksy, kaikki nämä on sitä, mikä saa hilpeyden vielä jäämään. Alla olevassa kuvassa cosmopolitan, ei toki glögiä martinilasista, mutta tunnelma on oikea.
Ensi viikonloppuna tiedossa olisi ravintolapäivä, mutta myös sushiteemaiset tuparit. En ole koskaan maistanut sushia, koska ruokaennakkoluulot ja lapsen maku, mutta aion olla rohkea. Ravintolapäivänä olisin halunnut ehtiä syömään Marttojen riisipuuroa ja Tuomas Vimman kanttarellikeittoa, mutta en taida ehtiä. Onneksi ravintolapäivä näyttää tulleen jäädäkseen.
Miten olisi tuparilahjana skumppa ja moniväriset macaronit?!
edit 14.00: Churroja! Haluun leipoa churroja ja keittää paksua kaakaota! Ei mulla oo sokeri- tai blaa-blaa-hiilarihimoa, vaan leipomishimo ja kaipuu kauniisiin, tuoksuviin juttuihin.
1 kommentti:
Minulle saa tuoda macaroneja, en ole koskaan maistanut.
Lähetä kommentti