sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Ett härligt veckoslut med comfort food

Aika ihana ja hämmentävä viikonloppu.

Olin koko viikon töissä, mikä ei ollut tarkoitus, mutta kuten sanottua, raha ratkaisi. Perjantai-iltana piti Pojan kanssa jakaa pullo viiniä ja tilittää asuntohuolista ynnä muista, mutta väsymys voitti. Tosin on upeeta, että vaikka menneellä viikolla (hermot kireällä luvuista, tenteistä, laskuista, Kelasta) oon purkanut ärsyyntymistäni Poikaan, se on silti vieläkin ihanin ikinä ja osaa välillä räjäyttää melkein tajunnankin.

Lauantai kului kurkkukivun kera lukiessa vaikka kissa teki kaikkensa häiriköidäkseen. Olen varma, että ymmärsin glykolyysin, prosessin, jossa ravinnon sokeri, glukoosi, hajotetaan puryvaatiksi solun sytoplasmassa, jotta se voidaan kuljettaa mitokondrioon sitruunahapposykliin ja edelleen oksidatiiviseen fosforylaatioon. Jee jee :D Pojan kanssa lukeminen on kaksijakoista: hyvää se, että keskittymisen päästäminen herpaantumaan on vaikeampaa, koska toinen on näkemässä; toisaalta jos lukutahdit ja -tavat ei kohtaa, keskittymisen katkeaminen on lähes väistämätöntä.

Illalla mentiin syömään ja "parille oluelle". Syödessä Pojan kaverin ja tyttöystävänsä kanssa kikateltiin tyhmille homojutuille ja lapsellisille vitseille, mutta oli rentoa ja hauskaa. Join kaksi lasia punaviiniä ja olin jo ihan pätkässä. "Miks Outi on noin hyper, onks se juonu puoltoista lasia?". Ravintolasta siirryttiin baariin, jossa seuraan liittyi lisää kavereita, join hiiiiiitaaaaassstti tuopillisen ankeaa olutta. Liekö shotti Jekkua aiheuttanut sen, että minusta tuli taas kovaääninen vänkääjä, joka on eri mieltä kaikkien kanssa. Aina tappelen Pojankin kanssa kun humalassa, mikä ei ole hyvä. Hauskaa oli silti, ihmiset ympärillä on nastaa.

Yöllä heräsin kamalaan oloon ja päänsärkyyn ja melkein taas vannoin, ettei enää tunkkaisia oluthumalia. Miksei baarissa voisi saada pöytään pulloa kuohuviiniä, joka aiheuttaisi kepeän sosiaalihumalan, josta ei krapulaa?

Tänään olen ollut pää täynnä räkää, jei, flunssa, all we ever needed. Jouduin sanomaan ei Shutter Islandille, koska tenttiin luku. Vitutti. Kotiin tullessa oli kylmä ja ahdistus. Jouduin ostamaan soul foodia, kanaa, riisiä ja herneitä, lapsuuden lempiruokaa ja katsomaan viihdettä sohvalta kissa selkänojalla. Back up again. Tuulta vasten, hii-op, ensi viikolla tentit, lukua, laskuja, urheilua ja elämää.


Ei kommentteja: