keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

My feet hurt.

Moi hanibunnies. Huomenna alkaa Hullut Päivät, mikä tarkoittaa kipeitä jalkoja ja sirkusmusiikkia. Toivottavasti myös sitä, että valitsemani sarjikset myy kuin häkä ja voin tuntea olevani menestyksekäs bisnesnainen. Jeah, right.

Ei mulla mitään asiaa, kaks vapaapäivää edessä, joista toinen äitin kanssa. Toivottavasti en kilahda kovin eikä hänkään. Ehkä saan lounasta. Viikko muuten alkoi parhaalla mahdollisella tavalla, maanantaituopilla Basessa työkavereiden kanssa. Pääsiäisenä minua kritisoitiin siitä, että silloin kun en ole töissä, hengaan työkavereideni kanssa, mutta seriously, onks huono juttu jos on ihmisiä, joiden seurassa viihtyy? Paits sillon, kun ne pilkkaa mua maalaisuudesta, vaikka näin Helsingin ennen niitä tai Stockan historiikin lukemisesta, vaikka lukeminen kannattaa aina. Tai espoolaisuudesta, koska se on heikko kohta, että koti, jota rakastan yli kaiken, on kaupungissa, joka ei vieläkään tunnu omalta, vaikka kaupunginosa on parempi kuin Helsingissä suurin osa.

Väsyttää. Ihan kohta käyn laittamassa kiskon ja sujahdan lämpöiseen sänkyyn. Öitä.

Ei kommentteja: