No joo, ihmiset, crisis averted hetkeksi taas. Hengaan Pojan hiljaisessa asunnossa, mietin suuria ja luen biologiaa. Huomenna syksyn viimeinen tentti, uusintoja sitten tammikuussa.
Minä olen älykäs, alan olla siitä melkein varma, osaan mitä haluan, jos vain haluan, koska jos en halua, en myöskään tee millekään mitään enkä varmasti kiinnostu mistään. Minä voisin olla erinomainen. On vain hyväksyttävä ero humanismin ja luonnontieteiden välillä, maalaisjärki ei riitä, on oikeasti opittava. Hyväksyttävä, että humanistina voi myös haluta kovaa tiedettä ja tehtävä sitten töitä. Muistettava, että tapahtuu mitä tapahtuu, lopullista on vain se yksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti