maanantai 24. marraskuuta 2008

Why so serious?

"Boo hoo hoo hoo. I'm so upset! Can't you see!? Boo hoo hoo" (Gerard Way)

Oikeasti en ole yöihminen, väitän niin, minusta tuntuu siltä, mutta en ole. Yöt tekee minut levottomaksi, dramaattiseksi ja itsetuhoiseksi. Haluaisin juoda lisää kahvia, maata silmät auki peiton alla ja vältellä huomista. Yöt saa minut tekemään liian suuria suunnitelmia, tekoja joita ei enää ikinä koskaan. En tajua tarvettani avautua jollekin, en minä osaa myöntää asioita edes itselleni. En ymmärrä mistä on kysymys, ei ole mitään syytä olla onneton, onko? Ei. Miksen miksen miksen voi vain alkaa pitää itsestäni.


Lista itselle:
Älä pilaa tätä nyt, laita huomenna pipo, muista nukkua ja herätä, muista syödä ja ota avaimet, hymyile, älä anna ihmisten ärsyttää, anna aikaa hengittää, lakkaa olemasta niin jumalattoman traaginen ja itsekeskeinen, älä ajattele pahaa, myönnä syyt, olet velkaa vain itsellesi, muista sanoa ei ja joskus kyllä, ymmärrä aika ja paikka, hyödynnä mahdollisuudet ja usko hyvyys, se ei ole sinun syysi. Tee jotain.

Ei kommentteja: