Olen epätavallisen epätietoinen ja hämmentynyt siitä miksi kehossani tuntuu siltä, miltä tuntuu. Yleensä osaan aina määritellä syyn sekä henkiseen että fyysiseen kipuuni, mutta nyt en osaa enkä ymmärrä. Oon ihan niinku out of touch.
Väsymys, päänsärky, ruokahaluttomuus, kaikkivaltainen huonovointisuus jo useita päiviä. Jos olisi kuuluisa "huonojen päivien episodi", nämä tuntemukset eivät olisi mitään, mistä huolestua. Psyykkinen huonovointisuus on aina näkynyt minussa fyysisinä oireina. Mut minuu ei masenna, ei vituta eikä pelota, ei ole mitään syytä, miksi kehoni pitäisi pysäyttää minut miettimään. Mieleni on jo jonkun aikaa tuntunut kirkkaalta ja kepeältä, asiat ovat olleet selviä. Haluan haluan haluan tehdä asioita, mutta en ihan oikeasti jaksa. Haluaisin lukea ylihuomiseen tenttiin, joka joko päättää sen hummailun, minkä olisi pitänyt päättyä jo keväällä tai siirtää tulosta taas kuukaudella tai parilla eteenpäin. Veikkaan jälkimmäistä, koska avatessani kirjan, on melkein kuin en osaisi lukea.
Tietysti on myös olemassa mahdollisuus, etten vain tajua, että jotain on pielessä. Tai ehkä vain toteutan iänikuista, naurettavaa, hassua alisuoriutumista. Ihmiskoe alkaa puolentoista tunnin päästä kun pääsen, joudun, tekemään epäakateemista fyysistä työtä. Jos jaksan sen, olen energinen ja pystyn keskittymään, voinko tehdä asiasta johtopäätöksiä?
Mahdollisuus on myös, että olen tulossa vanhaksi ja reagoin normaalia vähän lyhyempiin yöuniin näin. Ehdin nukkua perjantaina. Hm.
Miksen vois vaan olla sellanen, jolla olis kiiltävät hiukset, pinkki treenikassi, Wayne'sin megaturbokahvi ilman kantta luennolla (ei kaadu), herätys joka aamu 07:45 ja kirkkaassa hallinnassa samaan aikaan ja helposti koulu, liikunta, ihmissuhteet, työt ja yöt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti