Oon iloinen ja oon surullinen.
Kävin päivällä leikkauttamassa hiukseni, oli hauskaa, parturini Teemu on ehkä parhaiden joukossa ikinä. Enkä puhu pelkästä leikkaustaidosta, mutta siitä olemisesta. Se näyttää siltä, että sillä on kivaa ja sellaiset ihmiset on kivoja. Nyt kissa tuoksuttelee vahaa hiuksistani. Jee jee.
Loppupäivä meni kahvitellessa, jätskeillessä, lukiessa ja etsiessä häämekkoa. Ei oo helppoo, ku oon ihmefriikki, sanovat. Oon tällasta ostosseuraa: "ei pastellivärejä, diggaan turhista vetoketjuista vaatteissa, ihme keski-ikäiskamaa, niittejä! paljetteja! uu, hippiä!, haluun jonkun jipon, tylsää, pläääääh, en jumalauta käytä jakkua". Arkiolemuksestani sitä ei huomaa, mutta vaatteet eivät ole yhdentekeviä ja juhla jos mikä on tilaisuus käyttää metallisia korkoja ja jotain.. sähkönsinistä. Eipä ole vielä mekkoa, makuni on liian kallis. Löysin täysin asiaankuulumattoman militanttityylisen takin, joka maksoi 529 euroa. Olin sillä lailla, että drooooool.
Näin tänään aika määrän sakkia ja se oli okei. Tykkään nykypäivänä seurasta enkä oikein pidä siitä kun olen yksin. Vähän aamulla herätessä tuntui, että ou, olen niinsanotusti vajoamassa pinnan alle ja se hieman surettaa, ettei oikein ole ketään, kelle uskaltaisin tai haluaisin näyttää itseni sellaisena. Yleensä ihmiset pelästyvät, kuvittelevat että on tehtävä jotain mikä auttaa vaikka oikeasti riittäisi vain se, että olisi vaan eikä hermostuisi.
Tänään puhuin kans elämisestä, ihmissuhteista ja perheistä plus perinteistä. En tajua sitä suhteenkehitystä, jossa oma identiteetti unohtuu, enkä sitä "perustetaan yhteinen perhe ja ollaan sitoutuneita toisiimme". Ehkä se on joillekin sopivaa, ehkä se on tavoiteltavaa ja ylevää, mutta muistaako kukaan vaihtoehtoja? Ois siistiä jos olis mahdollista tehdä mitä haluaa,
olla mitä haluaa, mutta silti jakaa asiat jonkun kanssa ja antaa sen toisen olla mitä haluaa. Olen varmaan väärässä, mutta elämä vaikuttaa kompromissien tekemiseltä, tyytymiseltä, tyytymättömyydeltä ja pitkältä. Miksi kaikkeen on aina oltava olemassa ideaalinen malli ja miksi ihmiset odottaa niin paljon suuruutta ja vaatii+panostaa niin vähän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti